Syvällä skutsissa

Lisään pyöreitä koivupuita saunan uuniin, pienet liekit ottavat tyytyväisinä ruuan vastaan. Suljen luukun, uuni alkaa vetää, liekit nuolevat puita ja kuuluu huminaa, joka kertoo lämmityksen lähteneen hyvin alkuun. Kiukaan edessä oleva vesisäiliö alkaa kohista ja veden kiehuessa ruplattaa ja porista. Metallinen jo kolmatta kymmenettä vuotta käytössä ollut kiuas naksahtaa lämmön vaikutuksesta. (Tarina jatkuu linkin alla. Linkkkiä klikkaamalla pääset katsomaan, kun suosikkiartistit laulavat pikkuisen samasta aiheesta. Tuohon vuodenaikaan lämpimät löylyt tosiaan maistuvat : D)

https://m.youtube.com/watch?v=hUnd1E2-un8&list=RDhUnd1E2-un8&start_radio=1

Saunaa lämmittäessä tulee käveltyä kilometri. Vesisangot roikkuvat 10 kg:n punnuksina kaivon ja saunan välillä molemmissa käsissä. Suuria koivuja kasvaa tässä ympärillä, mutta niiden oksat ovat korkealla kirahville, Savo Volleyn pelaajille ja  jopa veljenpoejille : D. Vastakoivut olisivat sellaiset, ettei tarvitse nosturiautoa yltääksesi oksistoon. Pienistä koivuista, kunhan niitä ensin löytää, on tehtävä vastat, mikäli niistä raaskii oksia katkoa. Voi jäähä vastat tekemäti. Sauna lämpiää ja pistän lisää puita uuniin. Lämmityksen jälkeen saunan annetaan selvitä, ja sitten se on valmis kylpyä varten.

Kylpemään mennessä uunissa hehkuu hiillos, saunan lämmin ilma ympäröi kehon. Iho nousee pisaroille hiestä. Löylyn höyry kastelee kylpijän kokonaan. Voiko sanoa, että hiilloksesta kuuluu ääntä - kyllä siitä kuuluu! Ajatellessani nyt sitä voin tuntea sen korvissani. Se on hiljaista vesien laittamisen, vastomisen ja löylyn heittämisen taustalle jäävää ääntä. Mutta oijjoi sitä löylyveden kiukaasta virittämää laulua. Vesipallerot juoksevat ja tanssivat kivillä, orkesteri soi viuluineen; kuullaan sihinää, suhinaa, pulputusta, poksahtelua ja yhtenäinen nuotistolla nouseva laulusoolo. Vesi kiehuu kiukaankoristeiden koloissa, kiuas puhaltaa lyödyn löylyn höyryt saunan laipioon ja katon kääntämänä hönkä saapuu ylälauteelle, missä kipristellään joko varpaita tai ilmehditään naamalla, asennon mukaan. Kuumottavimpia kohtia suojataan löylyhatulla, vastalla, kädellä tai kipaisemalla kesällä jäähyillä järvessä, talvella hangessa, kaikkina vuodenaikoina terassilla tai muuten vaan pihamaalla. Sitten jaksaa toisen kierroksen. Löylyn lyöminä sekä vastalla vihdottuina puhdistuu, mieli ja keho rauhoittuu ja uudistuu.

Saunaa lämmittäessä voi vilkaista säätilan piipusta nousevan savun käyttäytymisestä. Piipun savu toimii varsin yksinkertaisena korkea- ja matalapaineen ilmaisimena. Mikäli savu nousee suoraan ylös, vallitsee korkeapaine ja mikäli savupatsas tulee alas, vallitsee matalapaine. Jotakin siltä väliltä tietysti on myös mahdollista. Viimeiset pari viikkoa olen katsonut, kuinka kauniisti savu kohoaa pystysuoraan ylös, kunnes eilen se leijui pihan reunamilla ja ehdin hieman jo ihmetellä, että ei kai se nyt jää tuohon, mutta onneksi siitä kuitenkin haihtui pois. Illasta jo kerääntyi pilviä, tänä aamuna alkoi hiljainen sade.

Metsien keskellä tapaa tai näkee hyönteisiä jos jonkinmoisia. Kaupungista juuri tulleena ihmettelee aluksi hyönteisten lajirunsautta ja monimuotoisuutta, pidemmän päälle suurimman huomion tahtovat viedä ininä ja kesän edetessä myös pörinä. Nämä äänilähteet runsaina esiintyessään saavat ihmisen ryhtymän jonkinlaisiin toimiin. Käytännöllinen seikka on se, että pitämällä hatun päässä vähentää saatujen osumien määrää - syystä tai toisesta paarmojen mielestä kiinnostavin kohde on päälaki ja itikoillekin se kelpaa. Itikan (myös paarman) puremilta välttyy, kun pukeutuu tiiviskudoksisiin tai paksuihin vaatteisiin sekä hyönteishattuun. Myrkkyjä en käytä. Uusin hankinta on vuoteen yläpuolelle ripustettava hyönteisverkko. Joltakin tropiikkiin suuntautuneelta reissulta minulla on hyönteisverkosta käyttökokemusta ja voin sanoa, että siellä se toimi hyvin - täytti tehtävänsä. Tämä Suomesta suomalaisella hinnalla ostamani hyönteisverkko vaatii aluksi joitakin pesukertoja siinä olevan kemiallisen hajun vuoksi.

Koko päivä ulkona, pientä puuhailua kukkien ja kasvien kanssa omaan tahtiin ja omaan rytmiin. Alkukesän kasvimaan kääntäminen lapiolla käy tarpeellisesta voimaharjottelusta. Puhtaassa ja rattiissa ilmassa vehreän luonnon ympäröimänä on, kuin olisi jossain voimapuutarhassa. Pitkähihainen huppari huppu päässä ja tiiviskankaiset verkkarit ovat toimiva asusteyhdistelmä - suojaavat auingolta sekä ötököiltä. Aurinkoa voi välillä ottaa vaikka erikseen koko keholle. Eräs nainen kertoi kirjassaan, (jossa varmaan käsiteltiin puutarhaelämää Walesissa tai sielläpäin), että hänen tietojensa mukaan päivittäin 11 min aurinkoa kehon molemmin puolin kesäaikaan riittää turvaamaan sen D-vitamiinin saannin. Tiedä häntä, en niin kellosta katsonut, mutta otin lyhyitä aikoja aurinkoa - saattoi joskus mennä puolisenkin tuntia lehteä lukiessa. Pihamaalla paahteessa saa olla itikoiltakin rauhassa.

Ruuasta puhuttaessa on todettava, että saunanuunimakkarat muutaman kerran kesässä kyllä maistuvat tällaiselle vihannesten suosijalle. Makkaratikkuun sopii kyllä hyvin myös tomaatti lisukkeeksi. Tällä kertaa hyvä ja lempeä hiillos paahtoi makkarat makoisiksi - kai sen voi sanoa, että harvoin jos koskaan olen niin hyvää makkaraa syönyt. Ei se mikään uutinen ole, kun tässä maassa asuu, että on kyllä tullut paistettua makkaroita niin nuotiolla, kokossa, grilleissä kuin hellan tai saunan uuneissa jokusenkin kerran. Oma tyylini makkaranpaistossa yleensä on ollut sellainen, että siitä ei ole nopeutta ja ilotulitusrakettien räiskettä puuttunut. Toisin sanoen suoraan liekkiin vaan ja pam ja poks ! Kuori pasahtaa rikki ja sitten valutellaan makkaran sisältä juustoja ja muita mehuja liekkeihin ja hiilille, mistä ne vaan innostuvat loimottamaan lisää.

Muistan jo lapsuudesta isäni maininneen makkaroiden ja hiilloksen välisen pyhän yhteyden, mutta ilmeisesti hän ymmärsi tyttärensä oman tyylin, kun ei siihen sen kummemmin patistellut. Aika monta vuosikymmentä siihen meni ennenkuin vähän sattuman kautta tyttärelle se lempeä hiillos järjestyi ja tytär huomasi, että tosiaan, tulipa hyvää makkaraa!

Käydään saunassa ja sitten syödään vasta.