Otetaan zeniläisen taidekäsityksen mukaisesti valokuvia
Zeniläinen maailmankäsitys korostaa spontaaniutta, suoruutta, osuvuutta, elämässä kiinni olemista ja kaavoihin kangistumattomuutta. Voi todeta, että tähän päädytään tietynlaisten harjoitteiden kautta, mitkä ovat tyypillisiä juuri zeniläisyydelle. Spontaanius nousee tarkasti määritetystä harjoituksesta. Esimerkki zeniläisestä taiteilijasta, muusikosta, kertoo, miten spontaanius ja joustavuus ilmenivät hänen esiintyessään. Hän soitti huilua keskellä New Yorkia pitämässään konsertissa. Tilaan sattui kantautumaan kaupungin ääniä. Zen-mestari kytki nämä äänet osaksi esitystään, hänen huilunsa soitti helikopterin pyörivien lapojen tahtia ja otti muutkin yllättäen ilmenneet äänet osaksi konserttiaan. Tämän postauksen käsitykset zeniläisyydestä ja sen taidekäsityksestä perustuvat John Daido Loorin kirjaan. Hän perusti New Yorkin viereen vuorille zeniläisen taidekeskuksen. Hän on opettaja, valokuuvaja ja niin - hänestä, länsimaisen tiedekäsityksen omaksuneesta henkilöstä - tuli zen-pappi. Kaun