Kuinka sitoa hiiltä kasvimaalla

 Hiiltä sitovaan viljelyyn kuuluu katteen käyttö ja kumppanuuskasvit kasvimaalla. Maata ei tarvitse kääntää, kun huolehdit sen viherkattamisesta sekä kasvukaudella että syksyllä. 

Viherkate sisältää hiiltä. Lierot toimittavat viherkatteen syvemmälle maaperään. Näin kasvimaasta tulee hiilensitoja sensijaan, että se vapauttaisi maaperään jo sitoutunutta hiiltä ilmakehään.

Elinvoimaiset fenkolin taimet katteella peitetyllä
kasvimaalla vehreyden keskellä

Lierot kuohkeuttavat ja ilmastoivat maaperää. Kate suojaa kosteuden haihtumiselta ja vähentää kastelun tarvetta. Maaperän mikrobit tekevät mullasta elinvoimaisen.

Jaana Laitinen sanoo, että hiiliviljelijän kasvimaa on kasvien peitossa. Siellä kukoistavat kumppanuuskasvit limittäin ja lomittain. Kasvupenkkien väleissä rehottaa ruohikko. Kun kasvimaa on runsas elämän keidas, se sitoo hiiltä ilmasta maaperään eikä vapauta hiiliatomeja maaperästä ilmaan.

Kumppanuuskasvit kasvavat paremmin yhdessä ja tuottavat runsaamman sadon. Kumppanuuskasvit eivät käytä samaa fyysistä elintilaa ja niiden juurikemiat sopivat hyvin yhteen - tai jotkut kasvit suojelevat toisia kasveja tuholaisilta, esim. tuoksullaan - tai jotkut kasvit, kuten herne ja pavut, tuottavat kasvuvoimaa antavaa typpeä maahan. 

Lyhyesti voi todeta, että maan alle satonsa kasvattavan juureskasvin seuraksi sopii satonsa maan pinnalle kasvattava kasvi, mutta meillä on tietoa erityisen suotuisista kasvukumppaneista (katso esimerkkejä alla).

Viljelykierto turvaa maaperän terveyttä ja suojaa kasvitaudeilta. Perättäisinä vuosina kasvatetaan eri kasveja samalla paikalla. Kasvimaa jaetaan neljään osaan, joissa toteutetaan jokaisessa omassa vaiheessaan olevaa 4-vuotista viljelykiertoa. 

Viljelykierto suunnitellaan niin, että ensimmäisenä vuonna kasvatetaan voimakkainta maata tarvitsevat kasvit, kuten kaalit, seuraavana keskivahvaa ja viimeisenä vuonna tyypillisesti perunaa, joka ei tarvitse niin vahvaa maaperää. Neljäntenä vuotena osa palstasta kesannoidaan, jolloin maa kerää uutta voimaa ja se puhdistuu. 

Mansikan kasvatusta suunnittelevan kannattaa tutustua kauran kasvatukseen ennen mansikan istutusta.

Kesantovuotena kasvatetaan kesannointikasveja. Käytännössä jokin osa kasvimaasta on joka vuosi kesannolla.

Kasvimaa perustetaan pieniin viljelyalueisiin, jotka ovat luonnon ympäröimiä. Viherkäytävät tai viheralueet kasvatusalueiden välillä lisäävät luonnon läheisyyttä kasvimaalla.

Kasvimaan hoito yhdessä luonnon kanssa vähentää eroosiota, hiilen haihtumista, kastelun tarvetta sekä pienentää luontoelementeistä vapaaksi riivittyjä alueita. 

Trendikäs metsäperuna on uudehko esimerkki tästä luonnonläheisestä viljelystä, jota kuka tahansa voi harrastaa ja kasvattaa kesäperunansa kenties helpommin kuin perinteisessä perunapenkissä.

Metsäperunaa kasvattaessa valmista kasvillisuutta ei poisteta maasta vaan maata raotetaan  lapiolla ja sinne sujautetaan luomulaatuinen siemenperuna (ja hieman luomulannoitetta) ja kastellaan. 

Eipä aikaakaan, kun perunanvarret puskevat maan pinnalle ja satoa saa alkaa korjata parin kuukauden päästä. Metsäperunan viljelyssä satunnaisemmat kasvukohdat saattavat vaatia kasvuston merkitsemistä, jotta viljelijä löytää myöhemmin pottunsa.

Tunnettuja kumppanuuskasveja 

Kumppanuuskasvit luovat sopivia mikroilmastoja, suojaavat tuulelta, homeelta tai tuholaisilta. Ne sopivat sekaviljelyyn. Sekaviljely luo kasvimaalle luonnollista kerroksellisuutta. Korkeat kasvit antavat tuulensuojaa matalammille.

Samettikukka, kehäkukka ja krassi kasvimaalla suojaavat kasveja hyönteisiltä.

Esimerkkinä voi mainita, että sipulia ja purjoa voi istuttaa erikseen porkkanan, salaatin, kaalien, sellerin, mansikan ja tomaatin väleihin, mutta vaikka sipulit sopivat näiden kaikkien kanssa, esim. kaalit eivät sovi mansikan, herneen, tomaatin tai papujen kanssa. 

JAANA LAITISEN HYVIÄ YHDISTELMIÄ:

• salaatit, porkkana, sipuli ja herne tai papu

• salaatit, porkkana ja punajuuri

• tomaatti, persilja ja basilika

• ruusupapu, tomaatti ja salaatti, punajuuri tai mangoldi

Yhteistyössä luonnon kanssa hyötykasvitarha kukoistaa ja tuottaa maukasta satoa, maaperä säilyttää elinvoimansa ja koko planeettamme on siltä osin paremmassa tasapainossa.

Katso lisää: Jaana Laitinen: Opas ilmastoviisaaseen kasvimaahan.