Punamultaa
Päivä kirkastuu, kun ystävä tulee pihaan, syömme, vaihdamme kuulumiset ja otamme muutamia kuvia. Ystävällä on hyvä intuitio, hän löytää heti sopivat kuvauspaikat ja kuvakulmat. Saamme hyvät kuvat. Iltapäivä on puolivälissä, kolmen seutuun, kun hän lähtee ja alan virittelemään punamultakattilaa. Starttaamassa on syksyn viimeinen punamullan keitto. Punamultapata nuotiolla illan jo tultua Rautavihtrilli, ruisjauhot, väriaine ja vernissa, niistä saadaan heti käytettävä maali keiteltyä, keittoaikaa varaan kuutisen tuntia. Jos kolmelta aloittaa, yhdeksältä pitäisi olla valmista. Valmistan nuotiopaikan. Poistan vanhoja hiiliä, kasaan puut, sytytän ne. Kattila ritilän päälle ja siihen kaivovettä. Kattila on vanha, ehkä vois sanoa antiikkinen vesikattila, suunnilleen 12 litran vetoinen. Siinä saa keitettyä hyvät 10+ litraa paksua maalia. Itse tehdyt ja pinossa kuivahtaneet leppähalot syttyvät helposti, munakennot ja koivun tuohisuikaleet antavat alkuvauhdin. Tulitikulla raapaistaan tulet, eikä