Puista puhetta innovaatioista muista

 Suomella ja suomalaisilla on paljon perusosaamista ja kokemusta metsityksestä. 

Tämän maan suuri metsityskampanja alkoi maaltamuuton myötä kaupungistumisen kuhinoissa. Nimittäin pellot pantiin pakettiin - niin silloin sanottiin - ja ne istutettiin metsälle. Ne kenties harvalukuiset pellot, jotka jäivät luonnontilaan, ovat ilman ihmisen käsittelyä metsittyneet luontaisesti ympäröivistä metsistä ilman kautta leviävistä puiden siemenistä.

Maamme nykymetsien kunto voisi olla parempi. Talousmetsien siimeksessä moni kaipailee luonnontilaista metsää virkistyäkseen. Metsät ovat edelleen suuri voimavaramme monin tavoin. Metsien merkitys raaka-ainevarastoina korostuu, on helpompi huomata ja muistaa puista saatava sellu, pakkausmateriaali tai vaikkapa kangas - jopa ruoka, kuin puiden suurin ja perustavanlaatuisin tehtävä.

Puiden ja muun kasvikunnan tärkein tehtävä on hapen tuottaminen. Kyllä te tiedätte  yhteyttämisen; vihreät lehdet tuottavat hiilidioksidista happea ja sokereita auringonvalon avulla. Siihen perustuu myös puhuttu ns. hiilen sitominen, kasvit sitovat omaan kasvuunsa eli neulasiinsa, lehtiinsä, varsiinsa ja runkoihinsa hiilidioksidista vapautuvan hiilen. Näin se ei jää karkulaiseksi ilmakehään. Metsät osallistuvat veden kiertokulkuun maapallolla. 

Puut ja muu kasvikunta antaa suojaa ja ravinteita eläinkunnalle. Puiden, kasvien, sienten ja eläinkunnan on huomattu toimivan yhteistyössä. Ehkä tähän kombinaatioon voisi lukea myös ihmisen. Ihmisen toimia suhteessa metsiin ajatellaan usein kyllä termeillä kuten hyötykäyttö, resurssit, voimavarat ja elinkeinot. Mitä se muuttaisi, jos ihmisen nähtäisiin toimivan yhteistyössä luonnon kanssa?

Tälle ajalle on tyypillistä, että ihmisen vastuullisuus globaalilla tasolla on lisääntynyt. Meristä ja maailman joista puhdistetaan roskaa. Ympäri palloa on useita metsien istutusprojekteja, erityisesti tropiikissa - missä metsäkato on suurinta. Vastuullisuuden skaala on kasvanut. Menneinä vuosikymmeninä yksittäiset perheet, kylät ja kaupungit huolehtivat omasta ympäristöstään. Koulutus, median uudet mahdollisuudet, viestintä ja vaurastuminen, ovat avanneet mahdollisuuksia suuremman skaalan toimijoille.

Metsien istutusta globaalilla tasolla tehdään mm. Kiinassa, Brasiliassa, Guatemalassa kuin Hondurasissakin myös ulkopuolelta tulevien toimijoiden aloitteesta, yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. Metsien kokonaispinta-ala maapallon pinta-alasta vuonna 2018 oli 31 %, lukeman suunta on pienenevä (onneksi pienenemisessään hidastuva), eikä se  erittele metsien monimuotoisuutta, ikää tai muuta laatua. Jotta päästäisiin metsien pinta-alan muutoksessa 0%:iin, metsäkatoa pitäisi vähentää kolme (3) miljoonaa hehtaaria/ 1 vuosi viime vuosikymmenen vuosien 2010 - 2018 tasosta (vuosina 2000 - 2010, 7 milj. ha/1 v).

Kuvakaappaus Mapsistä Sambialaisesta kylästä

Metsäkato aiheutuu globaalisti tarkasteltuna maanviljelyksestä (50 %), karjankasvatuksesta (40 %), öljypalmuplantaasien kasvattamisesta (7 %) sekä kaivosteollisuudesta, kaupungistumisesta että tiestöjen rakentamisesta. Lukujen takana on väestönkasvu ja ihmisten omien elämänmahdollisuuksien etsintä ja turvaaminen. Ihmiskunnan ensimmäinen metsäkato tapahtui Etelä-Euroopassa - saippuan valmistuksen alkaessa. Senkin kehitysaskeleen mahdollisti metsä. Jos silloin kaadettiin lähitienoon kaikki satavilla olevat puut ja jouduttiin keksimään ratkaisut puurajan siirtyessä yhä kauemmaksi, nykyään Suomessa osataan istuttaa tilalle uutta metsää tai jättää siemenpuita. Yksityinen metsänomistus pilkkoo hakkuut pienìin aukeisiin täällä meillä.

Katto-organisaatioiden, kuten FAO, tuottama tieto on tärkeää huomioiden koko planeetan tilanne. Haasteena on yksilön elämän mielekkyyden kohtaaminen globaalin tietoisuuden tuottaman tiedon ja toimijuuden muotojen kanssa. Paikallinen, jopa vuosisatainen elämäntapa yhdessä luonnon kanssa kohtaa jotakin uutta, joka luo muuttoliikettä, muuttaa yhteisöjä, tarjoaa paremmat/lähempänä olevat terveyspalvelut, vähentää lapsikuolleisuutta, lisää koulutustasoa, mutta käykö siinä niin, että samalla etäännyttää luonnosta. 

Innovaatio

Puiden polttoa eli hiilen vapauttamista ilmakehään vähentävä ja metsien istutusta lisäävä ratkaisu löytyy Suomesta. Lappenrantalainen yritys, Afstor, on kehittänyt liiketoimintamallin, missä kuka tahansa maksukykyinen toimija saa vapaasti lahjoittaa aurinkokeittimen =  aurinkopaneeli/ keitin/ valaisin/ laturi/ metsänistutusprojekti Afrikkaan - tai lahjoituksella kompensoida hiilijalanjälkeään. Lahjoittaja pystyy seuraamaan reaaliajassa lahjoittamansa laitteen käyttötunteja sekä CO2-kompensaation määrää suhteutettuna ajokilometreihin.

Innovaatio yhdistää eri osapuolten tarpeet. Innovaatio vastaa koulutus-, elinkeino- ja ilmastonhoitotarpeisiin. Yritys kertoo sivuillaan 19.4.2024  20 kappaleen aurinkokeitin/ valaisin/ laturi/ metsänistutuspaketin lähteneen kuorma-autolla Sambiassa Lusaka-pääkaupungista Chimuyun kylään 20 perheelle. Sambia sijaitsee sisämaassa eteläpuolisessa Afrikassa. Tunnettu nähtävyys, Victorian putoukset, pudottavat vettä 100 m pystysuoraan alas kalliolta, maan eteläosissa.

Perheet maksavat oman osuutensa keitinlaitteen hinnasta istuttamalla metsää. Heidän oma työnsä on nähty keinoksi sitouttaa perheet keittimen käyttöön. Aurinkokeitinlaturin avulla ruoan valmistuksessa tarvittava polttopuun keräily jää pois - polttopuuta kerätään 4000 kg vuodessa/perhe. Tämä vapauttaa aikaa muuhun toimintaan, lapset pääsevät kouluun, ihmiset saavat virtaa älypuhelimiin ja elinkeinotoiminta mahdollistuu uusilla tavoilla. 600 miljoonaa ihmistä Afrikassa käyttää polttopuita ruuan valmistuksessa. Laite vähentää puiden polttoa, lisää metsien istutusta ja muokkaa ihmisten elämänsisältöjä. Metsitys vähentää eroosion kautta etenevää aavikoitumista. 

***

Meillä Suomessa on voimassa  metsän uudistamisvelvoite. Metsä on uudistettava eteläisessä Suomessa 10 v:n ja pohjoisessa Suomessa 25 v:n sisällä hakkuusta - uudistamisvelvoite syntyy, mikäli hakkuissa syntyy yli 0,3 hehtaarin aukkoja.

Uudistamien voi tehdä luontaisesti, kylvämällä tai istuttamalla. Metsien uudistamisella on tavoitteena turvata metsäpinta-alan säilyminen sekä hiilensidonta puiden kasvun kautta. Monimuotoiset metsät ovat terveitä ja ne luovat perustan monilajiselle luonnolle. Metsäkeskus on organisaatio, mikä tuottaa metsään liittyvää tietoa, mutta myös valvoo istutusten toteutumista. Metsiä voi käydä tutkimassa metsään.fi.