Tekstit

Joulupipareita

Kuva
 Piparien leivonta ja koristelu joulun alla on yksi joulutunnelmaan valmistavista puuhista. Valmistaikina vai itse tehty taikina saattaa mietityttää. Ajallisesti lieneekö suurtakaan eroa, mutta valmistautumisvaiheita itsetehdyssä taikinassa on enemmän. Eli jos kaipaat tekemistä, parhaan ohjeen etsintään ja toimeksi. Piparimuotteja kaulitun taikinan päälle aseteltuna Kun meillä on sula, kaulittavaksi sopiva taikina, otetaan esille piparimuotit. Taikinan kaulitsemisessa ei oikeastaan ole muita niksejä kuin se, että ripauttaa jauhoja kevyesti taikinan alle ja nostaa välillä taikinaa kaulitessaan irti alustasta, jotta se ei tartu kiinni alustaan. Sopivaa paksuutta miettiessä on hyvä huomata, että piparit kohoavat uunissa. Paistetut piparit ovat suunnilleen puolet kaulittua taikinaa paksummat. Asetellaan ja painetaan tasaisesti piparimuotit kaulitun taikinan päälle. Pieniä ja suuria muotteja vuorottelemalla saa taikinan kenties parhaiten hyödynnettyä. Muotoon leikattujen piparien taikin...

Onko Suomi maailman jouluisin maa

Kuva
 Helposti suhtautuu myötämielisesti tähän kysymykseen, kun ajattelee meidän vahvaa jouluperinnettämme joulukortteineen, jouluun valmistautumisineen, pikkujouluineen, joululahjoineen,  ja että itse joulua vietetään kolmena päivänä ja arkipäiviksi sattuessaan ne ovat palkallisia vapaapäiviä. Joulusuklaathan tupsahtavat kauppoihin jo syyskuussa, mutta joululaulujen soitto aloitetaan kaupoissa myöhemmin. Jouluradiota voi kuunnella marraskuun alusta loppiaiseen.  Jouluruoat muodostavat vahvan elävän historiallisen perinteen. Perheiden sisällä on jopa tapoja, millaista ruokaa milläkin aterialla syödään. Joulupöytään on tullut uusia tulokkaita, jotka ovat melkein saman tien muuttuneet uusiksi perinteiksi.  Selkeään tyyliin koristellut piparit Jouluhalko sopii hyvin nimensä puolesta suomalaiskansalliseen perinteeseen, vaikka onkin yleensä makeaa syötävää. Se tuo lisää vapaata koristeellisuutta joulupöytään. Halon tekijä voi vapaasti päättää, tuleeko siihen "oksia", miten se ...

Kuinka virittää Flow-tilaa

Kuva
 Flow:sta löytyy eläviä kokemuksia meiltä kaikilta. Se on tuttua, kun asiat sujuvat hyvin, helposti ja vaivatta. Voimme pohtia, että onko läsnäolomme silloin erityisen hyvä ja olemmeko juuri silloin jopa parhaan tarkoituksemme äärellä.  Intuitiivinen gelli-painotyö, Posca-kynä ja akryyli Flowta voi pyrkiä aktiivisesti tuottamaan tai sanoisko virittämään. Lähteekö koko juttu vanhasta kunnon intentiosta (~aikomus)? Aikomus, asiaan huomion kiinnittäminen saattaa olla alku- tai lähtökohta, mistä Flow - ja muutkin asiat pikku hiljaa lähtevät etenemään - vai miten asiat oikein tapahtuvatkaan? Flowssa taitaa olla kyse tilasta (toisella käytettävällä kiellellä, space), irtipäästämisestä sekä luottamuksesta. Irtipäästämisen ymmärrystä saattaa auttaa idän mystikoiden huomio siitä, että ihminen voi tarkastella omaa ns. "minäänsä", minätoimijaa, ulkopuolelta. He kysyvät, kuka on tämä tarkkailija. Usein viitataan sieluun tai korkeampaan itseen.  Ihminen ei siis ole yhtä kuin minä-muot...

Viiden marmeladin joulutorttu

Kuva
 Miltä kuulostaisi, jos jokaisella haukkaisulla joulutorttua, suuhun tulisi taikinan lisäksi myös täytettä? Tässä vinkki, kuinka se käy: Viiden marmeladin torttu   ja kuinka se tehdään Marmeladitorttu juhlii täytteiden voimalla. Perinteinen - marmeladi keskelle joulutorttu - juhlistaa sekä taikinaa että täytettä.  Paistonkestävä marmeladi ei valu pois tortusta paiston aikana. Makuja on saatavilla toistakymmentä.  Yksi kiva vaihtoehto on käyttää viittä eri makuista marmeladia.  Voi harkita eri teemoja, kuten eteläiset maut, appelsiinin ja aprikoosin johdolla. Marjainen torttu täytetään esim. mansikka- ja vadelmamarmeladilla. Perinnetorttuun kuuluu luumu. Joulun makuja voi hakea luumusta, omenakanelista ja vihreästä kuulasta ja sävyttää niitä muilla mauilla. Samallakin marmeladilla voi tortun viisi marmeladikohtaa täyttää ja tehdä eri marmeladeilla täytettyjä joulutorttuja.  Paistonkestävää marmeladia tehtäessä siihen lisätään yleisesti kasveissa olevaa pekti...

Fiilistellään hiljaisuutta

Kuva
Hiljaisuutta ajatellessa keho muistaa nuotion rätinän havupuiden katveessa.Havupuut edustavat hiljaisuutta, hyvyyttä ja levollisuutta. Voi vain olla siinä, rauhoittua ja unohtua, tulla ehjäksi ja kokonaiseksi, kokea todellista hiljaista hiljaisuutta. Luonnon äänimaailma kuuluu hiljaisuuteen. Nuotion äänet kuuluvat mielestäni siihen samaan, rentouttavaan ja voimauttavaan äänimaisemaan. Luonnon äänet vaihtelevat hiljaisesta lehden kahinasta tai lempeästä liplatuksesta, pölyttäjähyönteisten joukolla aiheuttamaan pörinään kukkivassa puussa tai tuulten ja sateen ääniin.  Ihmisten laatimien määritelmien mukaan vain ihmisten aiheuttamat äänet eivät kuulu hiljaisuuteen. Yön kuura sulaa ulkoilureitin vieressä Hiljaisuudesta lauletaan. Suomalaisessa Rakkauden hiljaisuus-kappaleessa hiljaisuudessa löydetään "sinut, kerta toisensa jälkeen" ja kysytään, miten suuri voi tunne olla ja "rakkaus, joka elää hiljaa on vahvempi kuin sanat." Hiljaisuus voidaan kokea arvokkaaksi, kuten S...

Keltaiset kuin Aku Ankan jalat

Kuva
  Keltaisten lehtien vakaat puolikuut kuukausi sitten ajetulla ruohikolla pilkottavat kuin persikan viipaleet piirakan päällä. Persikkapiirakkaa heiluttelee piirakkalapio ja lehtiä tuuli ellei ruohonleikkurilla ajeta niitä mäsäksi. Ja kai se piirakkakin siitä jollain tavalla vaihtaa koostumustaan täydellisestä piirakasta muistoksi täydellisestä piirakasta ja kenties olemassaolonsa kautta lupaukseksi uudesta piirakasta. Mainitut tulevat pysymään maan päällä sekä maatumaan että voimauttamaan uutta kasvua omilla tavoillaan. Runsas lehtisade sienimetsässä kirjavoi maata matkalla suppilovahveroiden luo, mutta siellä missä suppilovahverot kasvavat, seisovat suuret kuuset hiljaisina ja tiheiköissä niiden ruskeat neulaset peittävät maanpinnan. Vihreät suloiset sammalet ovat valloillaan, missä saavat valoa ja mustikanvarvut nousevat jopa polveen saakka. Siellä sammalten, kallioiden ja kuusten oksien kärkien tasalla kehämäiseen tapaan keltajalkaiset suppilovahverot kannattelevat ruskeita lak...

Lauantain puuhat

Kuva
 Herättyäni kannan puutelineet täyteen, puen kylänpintavaatteet, mutta lämpimät, sillä olen menossa hautausmaalle ja siellä aina tuulee. Pakkaan muutamia helmililjan sipuleita, istutuslapion ja kynttilät itse suunnitelemaani sinikankaiseen kalakassiin. Sanon sitä kalakassiksi, sillä hieman abstrakti kuvio muistuttaa muhkeaa kalaa tai jopa delfiiniä, riippuu katsojasta. Otan tonttutulitikut, jotta olisi jotain pientä pilkettä ja veikeää juttua. Syön autossa viiden viljan viipaleita ja kuivattuja luumuja. Autossa syömällä säästää aikaa. Voitte uskoa, että vuosien mittaan on tullut ajaessa syötyä yhtä jos toistakin, mutta yleisesti ottaen jotain helppoa, kuten leipää täytteillä tai ilman tai pähkinöitä. En syö karkkia, mutta joskus, ilman syyllisyyttä, appelsiinikeksejä, tiedätte ne kyllä. Just ne, joille keksinvalmistaja ei ollut tietääkseni hakenut tuotesuojaa tai vastaava, ja joita siksi saavat kaikki valmistaa. Hautausmaalla on hiljaista, yksi auto on parkkipaikalla. Istutan sipul...